Mielipidekannanotto: Koraanin mukaanko meidän on jo elettävä?

7.4.2019

(Päijät-Media 7.4.2019 / Kari Mustonen)
Jokin aika sitten eräs pääkäupunkiseutulainen kauppias joutui maksamaan liki 2000 euron sakot, kun oli vaatinut musliminaista poistamaan naamion kasvoiltaan tämän tullessa kauppaan. Oikeudessa kauppias odotetusti hävisi kiistan. Tapauksessa naisella oli päällään islamilainen niqap-asu. Olisihan naamioitunut nainen tosin voinut olla vaikka pommivyöllä varustettu ääri-islamistifeministi. Heitäkin näet Suomessa on vaikka muille jakaa. He eivät halua elää maassa maan tavalla.
”Kyllä suomalaisetkin naamioituvat” Totta, suomalaiset roistot naamioituvat, kun he lähtevät varkaisiin ja rötöstelyhommin (joulupukkia lukuunottamatta). Naamioituminen niin että vain  silmät näkyvät, herättää aina tunteita, usein pelkoakin.
Totta on se, että konservatiivinen islamilainen naistenvaate on Suomessa laillinen. Vaan voi kyllä kysyä, että miksi ihmeessä?

Me seuraamme katseella

Moni suomalainen seuraa vain katseella kun islamin lait ja tavat sikiävät maassamme. Tuolle alussa mainitulle helsinkiläiselle kauppiaalle olisi pitänyt sakkojen sijaan antaa jonkinlainen tunnustus isänmaallisuudesta ja varsinkin siitä että nosti asian edes pieneksi hetkeksi julkisuuteen.
Lakimme (päättäjämme) sallivat Euroopan Unionin ulkopuolelta tulevien raakojen tapojen istuttamisen jo alakoulusta alkaen suomalaisten mieliin. Kovin suuria oikeudellisia toimia tai tunteita ei herätä sekään, jos joku muslimi yhteisönsä moskeijassa raiskaa lapsen kuten Oulussa tapahtui.
Entäpä poikien ympärileikkaukset tai tyttöjen sukupuolielinten silpomiset? Niitä ei ole edes yritetty karsia Suomesta määrätietoisesti, on vain lässytetty.
Voi kysyä, olemmeko muuttuneet itsekkyytemme keskellä tunteettomiksi? Lampaitahan me olemme aina olleet.

Haluammeko kaksi yhteiskuntaa sisäkkäin?

Islam-yhdyskuntia johtavat imaamit osaavat valehdella asiat itselleen parhain päin, se on heidän tehtävänsä. Esimerkkinä vain Oulun raiskaustapaus, jossa muslimi raiskasi alaikäisen moskeijassa. Imaami selitteli silmät pyöreinä. Valehtelu vääräuskoisille on sallittua.
Suomalaiset oikeudenjakajat pääsääntöisesti uskovat tai sitten he eivät halua Suomen pysyvän Suomena. Tätäkö on kotoutuminen? Onko kotoutuminen myös sitä, että Suomeen rakentuu kaksi yhteiskuntaa sisäkkäin: suomalainen ja islamivaltiolainen?
Hyvällä alulla jo ollaan, suojelupoliisin listoilla on jo satoja tarkkailtavia. Kertooko tämä ns. kansainvälistymisestä ja kotoutumisesta? Kyllä, se kertoo kotouttamisvouhkamisen täydellisestä epäonnistumisesta.
Laittomasti maassa olevat, lähi-itäläiset, osin Afrikan puolelta tulleet, heidän tausta- ja tukiyhdistyksensä ja koskaan kotoutumattomat nuoret miehet ovat vahvoilla.
”He” ovat paremmassa asemassa kuin suomalainen puutteellinen tai vaikkapa varaton vanhus tai pienyrittäjä joka vielä yrittää tulla toimeen rehellisin keinoin.

*