”Vammaisten ihmisten kuntoutuksen karsiminen herättänyt kysymyksiä”

1.4.2019

Suomen CP-liitto vaatii, että vammaisten kuntoutuksen on perustuttava kuntoutussuunnitelmaan, joka on laadittava yhdessä asiakkaan ja häntä hoitavien asiantuntijoiden kanssa.

(Päijät-Media 1.4.2019)
Neurologisista syistä liikuntavammaisten henkilöiden yhteisenä piirteenä on toimintakyvyn alentuminen aikuisiässä. Tätä kehityskulkua voidaan riittävän tiiviillä ja tarpeista lähtevällä kuntoutuksella ainakin hidastaa. Samalla torjutaan vammalle tyypillisten toissijaisten oireiden, kuten osteoporoosin, kroonisen kivun tai univaikeuksien kehittymistä.
CP-liitto on saanut toimintapiiriinsä kuuluvilta ihmisiltä palautetta kuntoutuksen toteutumisen ongelmista. Liiton mukaan etenkin vuoden 2018 kuntoutuksen kilpailutusten jälkeen palautteissa ovat toistuneet mm seuraavat ongelmat:
Kuntoutuskertojen määrää on vähennetty jopa puoleen aiemmasta, yhden kuntoutuskerran kestoa on lyhennetty 60 minuutista 45 minuuttiin, kuntoutuspäätökset on tehty aikaisempaa lyhemmäksi ajaksi ja palveluntuottaja on kilpailutuksen seurauksena vaihtunut, mikä on pidentänyt matkaa kuntoutukseen kymmeniin kilometreihin.

Huolestuneita yhteydenottoja

Lähes jokainen yhteydenottaja on huolestunut kuntoutuskertojen lyhentymisen tai vähentymisen vaikutuksista omaan toimintakykyynsä. Lihasvoiman ja liikkuvuuden heikentyminen sekä lihasjäykkyyden lisääntyminen ovat saattaneet jo parissa viikossa vaikeuttaa esimerkiksi omatoimista siirtymistä pyörätuoliin.
-Syntymästään tai varhaislapsuudestaan cp-, mmc- ja hydrokefaliavammaisten ihmisten elinikäinen toimintakykykuntoutus on ehdoton edellytys myös itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumiselle, kertoo Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
-Liittoon yhteyttä ottaneet ovat miettineet, onko jossain tehty laajempia linjauksia vammaisten ihmisten kuntoutuksen karsimiseksi ja painotusten siirtämiseksi ammatillisen kuntoutuksen suuntaan vammaisten ihmisten kuntoutuksen kustannuksella.

Oikeus hyvään terveyden tasoon

Silander muistuttaa, että YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisilla ihmisillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ja kuntoutukseen ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. -Yhteiskunnan näkökulmasta lääkinnällinen kuntoutus on yhtä tärkeä investointi kuin työkykyä ylläpitävä kuntoutus.
Suomen CP-liitto vaatii, että vammaisten henkilöiden on saatava yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta koko elämänsä ajan. Kuntoutuksen on perustuttava kuntoutussuunnitelmaan, joka on laadittava yhdessä asiakkaan ja häntä hoitavien asiantuntijoiden kanssa. Omatoimisuutta tukevien apuvälineiden saanti on turvattava toimintakyvyn vahvistamiseksi.  CP-liitto vaatii myös, että perusterveydenhuollossa on oltava riittävä asiantuntemus kuntoutusohjaukseen ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

*